Palvova hiljaisuus – osa suloista suhdetta Isän kanssa

Joskus, kun olet tehnyt oman osasi, kaiken, mitä sinulta on pyydetty, saatat kuulla Isän sanovan: ”Lepää, nyt on minun vuoroni.” Intensiivisen rukousjakson jälkeen kuulin tuon kutsun kesän korvalla ja astuin Isän lepoon ja läsnäoloon. Sitten, tuosta hiljaisuudesta käsin Isä alkoi puhua minulle uudella läheisyyden tasolla. Ja nuo hiljaiset hetket Hänen kanssaan on aikaa, jota en anna pois. 

Hiljaisuuden suloisuus

Hiljaisuudessa palvominen on osa suloista suhdetta Isäni kanssa. Hiljaisuus on ylistystä. Hiljaisuus on rukousta. Hiljaisuus on lepoa. Istun vain Hänen edessään ja kuuntelen Isän sydäntä. Hiljaisuus on syvää yhteyttä Isäni kanssa. Siinä hiljaisuudessa uppoudun Hänen läsnäoloonsa ja annan Hänen rakastaa minua. Annan Isän tulla lähelle ja puhua sydämelleni niitä sanoja, joita juuri sillä hetkellä eniten tarvitsen. Isä on ihmeellinen. Hiljaisuudessa Hän tulee ja jakaa viisautta sydämelleni. Hiljaisuudessa Hän lohduttaa minua. Hiljaisuudessa Hän saa suupieleni kääntymään hymyyn. Hiljaisuudessa Hän tulee ja täyttää minut Itsellään. Hiljaisuus on rakkautta ja läheisyyttä. Kuten pitkään naimisissa olevan pari, sanoja ei tarvita, vain hiljaisuus, ja kaikki on sanottu. 

Palvova hiljaisuus korottaa Jumalan kansakunnissa

Katsotaan alla olevaa Psalmia 46 ja jaetta kymmenen englanninkielisen käännöksen mukaan. Kun astumme palvovaan hiljaisuuteen Jumalamme edessä, Hänet korotetaan kansojen keskuudessa. NIV-käännös tuo hyvin esille jakeen merkityksen. Kun olen hiljaa Jumalani edessä, Hän tulee korotetuksi kansakunnissa läpi maan piirin. Eikö se ole meidän  jokaisen Jeesuksen seuraajan toive ja halu? 

 “Be still, and know that I am God; I will be exalted among the nations, I will be exalted in the earth.” (Psalm 46:10, NIV)

Nyt, talven kynnyksellä, jatkan hiljaisuuden hetkiä. Minulle on tullut päivittäiseksi tavaksi istua hiljaa Jumalani edessä ja antaa Pyhän Hengen viedä minut lähelle Isän tai Herran Jeesuksen sydäntä. Myönnetään alussa hiljaisuuteen astuminen oli haastavaa. Oman pään sisällä ajatukset pyörivät villisti ja tuntui mahdottomalta päästä “tyhjän pään tilaan,” jossa en ajattele mitään, vaan keskityn ainoastaan Jumalaani. Mutta kokemuksesta sanon sinulle, ole sinnikäs. Aloita varttitunnista. Pyydä Pyhä Henki avuksi. Harjaannuksen myötä huomaat ajan myötä viettäväsi yhä pidempiä aikoja vain Jumalaan keskittyen. 

Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni. Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju. Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala. (Psalmi 62:6-8)

Puhdistava ja riisuva hiljaisuus

Hiljaisuus on osa suloista suhdetta Jumalani kanssa. Hiljaisuus puhdistaa ja riisuu minut omasta voimasta, viisaudesta, yrittämisestä, maailman asioiden tavoittelemisesta. Hiljaisuus asettaa asiat Jumalan mielen mukaiseen arvojärjestykseen. Hiljaisuudessa opin nöyryyttä. Minä itse ja sanani eivät ole ne maailman napa. Hiljaisuudessa minä pienenee ja Jumala tulee suureksi – sellaiseksi kuin Hän oikeasti on. Kun olen hiljaa Isäni edessä, minä ja Hän yhdessä, jaamme hiljaisuuden ja silti Hän puhuu minulle selvemmin kuin koskaan. Hiljaisuudessa arkiset asiat, huolet ja murheet häviävät, koska tunnen Jumalan kaikkivoipaisuuden ja Hänen hyvän tahtonsa minua kohtaan. Hiljaisuus on osa läheistä, intiimiä suhdetta Jumalani kanssa. 

“…Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.” (Sefanja 3:17)

Jeesuksen ja Elian esimerkit 

Jeesus antaa meille esimerkin hiljaisuudesta ja läheisyydestä Isän kanssa. Monesti Hän vetäytyi yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen (ks. esim. Matt. 14:13; Matt. 17:1; Mark. 1:35). Markuksen evankeliumissa Hän opettaa opetuslapsille hiljaisuuden merkitystä:  Niin hän sanoi heille: ”Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän.” Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään. Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. (Mark 6:31-32)

Mietittäessä esimerkkejä Jeesuksen hiljaisuudesta Jesajan kirjan jae 53:7 saattaa tulla mieleesi. Jeesus, Herramme syntyi kärsimään ja kuolemaan puolestamme. Hän oli  ihmisten hylkäämä, halveksittu ja vailla muotoa johon olisi mielistytty (ks. Jesaja 53:2-3). Hän kuoli häpäistynä, ylenkatsottuna, ruoskittuna, maailman silmissä luuserina. Hänen omat opetuslapsensa hylkäsivät Hänet silloin, kun Hän olisi heitä eniten tarvinnut. Joskus hiljaisuus vaatii suurempaa vahvuutta kuin puhuminen. 

Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. (Jesaja 53:7)

Elia kohtasi Jumalan hiljaisuudessa (katso 1 Kun. luku 19). Paettuaan Iisebelin kostoa Hoorebille Elia sai ohjeeksi asettua vuorelle Herran eteen. Myrsky kävi Herran edellä, tuli maanjäristys sekä tuli, mutta Herra ei ollut niissä. Viimeisenä saapui hiljainen tuulen hyminä ja siinä Herra puhui Elialle. Mitä voimme oppia tästä? Ehkä meillä on liiankin usein tapana odottaa dramaattisia kohtaamisia Jumalan kanssa. Silti Hän usein ilmoittaa itsensä ja puhuu meille vähemmän dramaattisin tavoin. Hiljaisuudessa harjaannutamme hengellisiä aistejamme havaitsemaan Jumalan silloinkin kun Hän ei ilmoita itseään mitä hätkähdyttävimmällä tavalla. Hiljaisuus vetää meidät lähemmäksi Jumalan sydäntä, syvemmälle intiimiin suhteeseen Hänen kanssaan. 

Hiljaisuuden hedelmä

Palvova hiljaisuus Jumalan edessä tuottaa hedelmää monelle elämänalueelle. Ensin se riisuu meitä kaikesta ”roskasta” ja sitten täyttää meitä Hänellä itsellään. Aito nöyryys Korkeimman edessä näkyy hiljaisena kunnoituksenä Jumalan läsnöolossa. Palvova hiljaisuus tuottaa hiljaisen ja lempeän hengen ja tämä on Jumalan silmissä erittäin kallisarvoista. (ks. 1 Peter 3:4, NKJV¹).  Äiti Teresa on monille tuttu nimi. Hänen palvelutyö kosketti kaikkein köyhimpiä. Hän oli henkilö, joka vietti aikaa hiljaisuudessa. Lopetan hänen kuuluisiin sanoihin:

”Hiljaisuuden hedelmä on rukous; rukouksen hedelmä on usko; uskon hedelmä on rakkaus; rakkauden hedelmä on palvelu; palvelun hedelmä on rauha.”

Viittaus: ¹BibleGateway. 1 Peter 3:4, NKJV: rather let it be the hidden person of the heart, with the incorruptible beauty of a gentle and quiet spirit, which is very precious in the sight of God. Viitattu 7.11.2021. 

Lähde: Kirkkoraamattu 33/38.

                                        Siunauksin,